Lähiopetuspäivät:
21.- 22.9.2020 ma - ti klo 9.00-16.00
22.10.2020 to klo 9.00-16.00
17.11.2020 ti klo 9.00-16.00
14.12.2020 ma klo 9.00-16.00
18.1.2021 ma klo 9.00-16.00
3.2.2021 ke klo 9.00-16.00
10.3.2021 ke klo 9.00-16.00
15.4.2021 to klo 9.00-16.00
5.5.2021 ke klo 9.00-16.00
2.6.2021 ke klo 9.00-16.00
1.9.2021 ke klo 9.00-16.00
6.10.2021 ke klo 9.00-16.00
10.11.2021 ke klo 9.00-16.00
14.12.2021 ti klo 9.00-16.00
19.1.2022 ke klo 9.00-16.00
16.3.2022 ke klo 9.00-16.00
20.4.2022 ke klo 9.00-16.00
23. – 24.5.2022 ma - ti klo 9.00-16.00

Työnohjaus: 1,5h työnohjausta seuraavina päivinä:
18.11.2020 ke
2.2.2021 ti
14.4.2021 ke
6.5.2021 to
1.6.2021 ti
31.8.2021 ti
5.10.2021 ti
18.1.2022 ti
16.2.2022 ke
19.4.2022 ti

Tavoite ja sisältö: Koulutus antaa yleisnäkemyksen ihmisen kasvuun ja kehitykseen, psykiatriseen diagnostiikkaan, eri psykoterapian viitekehyksiin ja niiden käyttämiin teorioihin ja käytäntöihin ja psykoterapian näyttöön sekä etiikkaan. Koulutuksen käytyään osallistujalla on paremmat valmiudet toimia terapeuttisessa ja ohjaavassa työssä tuloksellisesti.

Koulutuskokonaisuus antaa valmiudet toimia ratkaisukeskeisenä lyhytterapeuttina ja kokonaisuuteen sisältyy myös psykoterapiakoulutusten vaatimuksiin kuuluvat psykoterapeuttisten valmiuksien aihealueet. Lyhytterapeutit työskentelevät lievien mielenterveysongelmien parissa.

Koulutuksen painopistealueina ovat ratkaisukeskeinen taustafilosofia ja
voimavarakeskeiset työmenetelmät myönteisen muutoksen edesauttamiseksi vuorovaikutuksellisessa ohjaustyössä.

  • Orientointi opintoihin. Ratkaisukeskeisen työotteen perusteet
  • Ratkaisukeskeiset työmenetelmät lyhytterapeuttisessa työskentelyssä
  • Mitä psykoterapia on ja mihin sitä käytetään. Psykoterapian suhde muihin ohjausmuotoihin. Psykoterapeutilta edellytettävät ominaisuudet.
  • Psykoterapian tuloksellisuutta määrittävät tekijät ja näyttöön perustuva psykoterapia
  • Hoitoon liittyvä lainsäädäntö, hoidon palvelujärjestelmä ja psykoterapian etiikka
  • Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys: varhaiset vuorovaikutussuhteet ja kiintymyssuhdeteoria
  • Lasten mielenterveys
  • Kriisit ja traumat
  • Masennus
  • Pelot ja ahdistuneisuushäiriöt
  • Päihdeongelmat
  • Psykoosit
  • Persoonallisuushäiriöt
  • Syömishäiriöt
  • Ratkaisukeskeinen psykoterapia
  • Kognitiivinen psykoterapia
  • Psykodynaaminen psykoterapia
  • Perhe- ja pariterapiat
  • Psykofyysinen psykoterapia ja mindfulness

UKK: Usein kysyttyjä kysymyksiä 

Suoritustapa:Koulutus järjestetään monimuotokoulutuksena, johon sisältyy 20 päivää lähiopetusta ja 10 x 1,5h työnohjausta. Koulutukseen kuuluu lähijaksoilla pienryhmäopetusta ja itsenäisiä harjoituksia. Lähijaksojen välissä on vertaisryhmätyöskentelyä, asiakastyöskentelyä, kirjallisia välitehtäviä, opinnäytetyö sekä kehittämistehtävä.

Koulutuksen rakenne

  • 20 lähiopetuspäivää + välityöskentely ja -tehtävät
  • psykiatrian ja psykoterapia-alan peruskirjallisuus
  • muu oheislukemisto esim. lainsäädäntö
  • opinnäytetyö (terapia-alan tietopainotteinen kirjallinen työ)
  • soveltava oman työn kehittämishanke
  • asiakastyö (100 h, 7-10 eri asiakasta) ja siihen liittyvä litterointi, oppimisanalyysi ja reflektio
  • pienryhmätyönohjaus (10 x 1,5 h)
  • vertaisryhmätapaamiset (8 x 2 h)
  • syventävä kirjallisuus (12-14 kirjaa)

Seminaaripäivät koostuvat aamupäivän teoriapainotteisesta osuudesta ja iltapäivän käytännön harjoittelusta.

Kohderyhmä: Henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita psykoterapeuttisista ja ohjauksellisista työskentelymenetelmistä ja niiden tuloksellisesta soveltamisesta omien asiakkaidensa kanssa. Peruskoulutukseksi soveltuu sosiaali-, terveys-, opetus- tai kasvatusalan ammatillisen opistoasteen, ammattikorkeakoulun tai muun soveltuvan alan korkeakoulututkinto. Koulutus toimii sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiden täydennyskoulutuksena. Koulutus antaa lyhytterapiapätevyyden (Siria sertifioitu lyhytterapeutti), joka ei kuitenkaan ole Valviran laillistama terveydenhuollon ammattinimike.

Koulutus sisältää myös psykoterapeuttiset valmiudet, täydentää sosiaali- ja terveysalan tai muun soveltuvan alan perustutkintoa ja antaa kelpoisuuden hakea yliopistolliseen psykoterapeuttikoulutukseen soveltuvan tutkinnon pohjalta. Koulutuksessa on huomioitu Valviran vaatimukset. Koulutus ei anna psykoterapeuttinimikettä eikä pätevöitä Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan.

Aika: 9.9. ke ja 17.9.-8.10. to klo 17.30–19.00

Tavoite ja sisältö: Saksan juutalaisvainot, jotka tunnemme holokaustina, tapahtuivat sivistyneen Euroopan sydämessä. Olemme juuri muistaneet niitä 27.1.2020 kun kaikkein tunnetuimman keskitys- ja sittemmin kuolemaleirin eli Auschwitz-Birkenaun vapauttamisesta on kulunut 75 vuotta. Tätä tapahtumaa pidetään niin merkittävänä, että lukuisat valtionmiehet kokoontuivat yhteen sen merkeissä. Kuuden miljoonan juutalaisen kansanmurha on ikään kuin vedenjakaja Euroopan historiassa.

Kurssin aikana pyrimme vastaamaan kysymyksiin, jotka muodostavat holokaustin ytimen. Aloitamme tutustumalla Euroopan juutalaisten asemaan toiseen maailmansotaan saakka tutkimalla nimenomaan Italian ja Saksan juutalaisten kohtaloita. Millainen aika oli maailmansotien välinen kausi? Miten juutalaisvainot itse asiassa lähtivät liikkeelle? Mitkä olivat ensimmäiset askeleet, jotka natsi-Saksa valtiona otti toteuttaakseen tämän valtavia voimavaroja vaatineen operaation? Kuinka tapahtumat etenivät kuolemanleirien perustamiseen saakka? Koskettelemme myös holokaustin vaikutusta omaan aikaamme. Millä tavalla juutalaisvainot ovat vaikuttaneet käsityksiimme ihmisoikeuksista? Millä tavalla ne ovat vaikuttaneet ymmärrykseemme kansanmurhista?

Oppitunnit:

9.9. Euroopan juutalaisyhteisöt valistuksen ja maailmansotien välisellä ajalla: Tässä osassa lähdemme liikkeelle valistuksen aikakaudesta, jolloin juutalaisyhteisöt vapautuivat ghetoista ja saivat kansalaisoikeutensa Länsi-Euroopassa. Tarkastelemme juutalaista vaikutusta eurooppalaiseen kulttuuriin. Saksassa ja Italiassa juutalaisyhteisöillä oli hyvin erityinen yhteiskunnallinen asema maailmansotien välisenä aikana. Millä tavoin fasismin ja natsismin nousu vaikutti juutalaisiin? Entä kuinka ympäröivä yhteiskunta reagoi ensimmäisiin juutalaisvastaisiin tapahtumiin?

17.9. Natsi-Saksa 30-luvulla: Hitlerin valtaan nousu tammikuussa 1933 aloitti muutoksen saksalaisessa yhteiskunnassa. Muutos ulottui eri sektoreihin, kuten esimerkiksi kirkkoihin ja kouluihin. Uudet lait, juutalaisvastaiset mellakat ja huhtikuun 1933 juutalaisvastainen boikotti olivat kaikki hallituksen määrätietoisia askeleita, mutta samalla kuitenkin myös kansalaisten mahdollisuus reagoida yhä järkyttävämpiin tapahtumiin. Kuinka muutokset tapahtuivat? Miten niihin reagoitiin? Ymmärsikö Saksan juutalaisyhteisö uhkaa, jonka alla se nyt eli?

24.9. Toisen maailmasodan aika ja juutalaisten joukkomurha: Toisen maailmansodan alettua syyskuussa 1939 Euroopan suurin juutalaisyhteisö (eli Puola) siirtyi natsien hallinnon alle. Natsimiehityksen vaikutukset juutalaisten asemaan olivat välittömät ja tuhoisat. Yhä uusien maiden joutuessa natsien miehittämiksi juutalaisten joukkomurhaa alettiin toteuttaa tehokkaammalla tavalla. Wannseen konferenssi 1942 oli yksi merkittävä hallinnollinen askel kansamurhan toteuttamiseksi. Kuinka murha organisoitiin? Miten juutalaiset jäljitettiin? Missä murha tapahtui?

1.10. Toisen maailmansodan jälkipyykki 1945-1951: Toisen maailmansodan lopussa liittoutuneet löysivät keskitysleirit ja ymmärsivät ensimmäistä kertaa tuhon laajuuden. Pakkotyöläiset, sotavangit ja natsien väestösiirroissa kotinsa menettäneet vaelsivat kaikki ympäri Eurooppaa etsien tietä kotiin. Juutalaispakolaisten lukumäärä kasvoi jatkuvasti, kun ilmeni, etteivät he enää voineet palata vanhoille asuinsijoilleen. Tämän lisäksi liittoutuneiden tuli voida rangaista ainakin pahimpia natsirikollisia. Mitä pakolaisille tapahtui? Kenen vastuulla he itse asiassa olivat? Millä tavalla Saksasta tehtäisiin demokratia? Kuinka rikolliset voitiin erottaa tavallisista kansalaisista?

8.10. Holokausti ja kansanmurhan käsite: Holokausti muutti myös kansainvälistä oikeutta, sillä sen seurauksena sellaiset käsitteet kuin ’ihmisoikeusrikkomus’ ja ’kansanmurha eli Genocide’ muuttuivat kaikkien ymmärtämiksi käsitteiksi. Mutta mitä ne oikeastaan tarkoittavat? Kuinka holokausti on vaikuttanut ymmärrykseemme kansanmurhista? Miksi juuri holokausti on mittari, jonka avulla tutkimme muita vastaavia rikoksia?     


Aika:
26.–28.8.2020,
30.9.–2.10.2020,
ke klo 10.00–17.00, to klo 9.00–17.00 ja pe klo 9.00–14.30 paitsi 26.8. ke klo 9.00-16.00 ja 27.8. to klo 8.30-16.30

22.–23.10.2020,
19.–20.11.2020
to klo 10.00-17.30 ja pe klo 8.30-14.30

Tavoite ja sisältö: Psykofyysistä hengitysterapiaa (hengityskoulua) on kehitetty yli 35 vuoden ajan sekä kliinisen potilastyön että ammattihenkilöiden koulutuksen avulla. Hengityskouluun tai menetelmän pohjalta kehitettyyn psykofyysiseen ryhmään tai yksilöterapiaan on osallistunut tuhansia potilaita ympäri Suomen. Koulutus antaa valmiudet toimia hengityskouluohjaajana ryhmissä tai hengitysohjaajana yksilö, pari- ja perhekontakteissa potilaiden, asiakkaiden tai oppilaiden kanssa. Koulutuksessa tutkitaan menetelmiä, joiden avulla voidaan edistää tasapainoisen hengityksen oppimista ja sitä kautta vaikuttaa laajasti ihmisen terveyteen. Hengitys on myös käytännön työväline, jonka avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa. Hengitystyö aloitetaan kuitenkin aina itsestä. Tämä tarkoittaa sitä, että koulutuksessa osallistuja käy läpi saman terapeuttisen prosessin kuin hengitysterapiaan tuleva asiakas tai potilas. Kokemuksellisen oppimisen lisäksi koulutuksessa edellytetään kirjallisuuteen perehtymistä ja välitehtävien pohjalta reflektointia yhteisessä oppimisverkossa. On myös suositeltavaa hankkia menetelmästä kokemuksellista tietoa ennalta, esimerkiksi osallistumalla Hengitys työvälineenä tai Tutustumismatka hengitykseen -koulutuspäivään. Menetelmiä voidaan soveltaa yksilö, pari- ja perhetyöhön ja erilaisiin ryhmiin. Koostuu pääosin kokemuksellisesta oppimisesta, joten edellyttää lähiopetukseen sitoutumista. Sisältää myös luentoja ja tietoiskuja. Käsiteltäviä aiheita:

  • ryhmän aloittaminen
  • oleminen ja tekeminen
  • varhainen vuorovaikutus hengityksen säätelijänä
  • mielikuvien merkitys muutoksessa, stressin syntyminen
  • ylläpysyminen ja vaikutus
  • pelot ja turvallisuus
  • vastarinta muutoksessa
  • uloshengitys muutostyön lähtökohtana
  • sisäänhengityksessä kulminoituvat saamisen ehdot
  • onko tilaa hengittää: tilakysymys ja hengitys
  • rajat suojaavana ja läpäisevänä hengityksessä ja ihmissuhteissa
  • ryhmän lopettaminen, kertaus ja päättötyöt

Lisätietoa: https://hengittavamieli.fi/hengitys/

Kohderyhmä: Vuorovaikutustyötä tekevät, psykoterapeutit, terveys-, sosiaali-, kasvatusalan ammattilaiset mm. toiminnallisten hengityshäiriöiden, ahdistus-, jännitys- tai stressioireista kärsivien potilaiden auttajat hengityselinsairauksista ja muista somaattisista sairauksista kärsivien potilaiden kanssa työskentelevät synnyttäjiä auttavat kätilöt ja lääkärit hyödyllinen ammattilaisille, joiden työssä hengitys ja äänenkäyttö ovat merkityksellisessä osassa, esimerkiksi musiikki- ja teatterialan ihmiset liikunta-alan ihmiset (esim. jooga ja pilates -ohjaajat) sekä rentoutus- ja tietoisuustaito-ohjaajat. Ei sovellu henkilöille, joilla on vaikea, toimintakykyä rajoittava sairaus, aistirajoitteita tai akuutti, vaikea elämänkriisi. Koulutuksessa työskennellään paljon lattiatasossa (makuulla tai toista avustaen) ja ollaan matalissa alkuasennoissa. Kannattaa ottaa yhteyttä kouluttajiin, mikäli osallistumiskyky askarruttaa.

Kouluttajat: Minna Martin, psykologi, psykoterapeutti VET ja Rauni Nissinen, kliinisesti erikoistunut hoitaja, perhe- ja paripsykoterapeutti VET

Aika: 8.–12.6. ma–pe klo 17.00–20.30, ks. tarkemmat tiedot: www.kesayliopistohki.fi

Aika: 4.–8.5. ma–pe klo 16.45–20.00

Sisältö: Tutustumme säästämisen perusteisiin ja sijoittamisen alkeisiin. Opimme, miten riski, tuotto sekä tappiot linkittyvät toisiinsa. Et tarvitse etukäteistietoja sijoittamisesta, kurssi sopii erinomaisesti kaikille jotka harkitsevat sijoittamisen aloittamista tai oman taloutensa kohentamista.

Kohderyhmä: Kaikki sijoittamisesta kiinnostuneet, joilla ei ole aiempaa osaamista aiheesta.

”Kielenhuoltosprintti: Oikeinkirjoitus” ja ”Kielenhuoltosprintti: Rakenne ja ymmärrettävyys” muodostavat kokonaisuuden. Kokonaisuudessa kerrataan kirjoitetun yleiskielen keskeisiä normeja ja suosituksia sekä päivittää niitä koskevia tietoja.

Oikeinkirjoitus: 5.8. ke klo 9.00–12.15 ja
Rakenne ja ymmärrettävyys:
 12.8. ke klo 9.00–12.15

Tavoite ja sisältö Oikeinkirjoitus: Käsitellään mm. seuraavia aiheita:
- Yhdyssanat ja sanaliitot: tilintarkastus vai tilin tarkastus?
- Pilkku ja muita välimerkkejä
- Alkukirjain
- Numerot ja lyhenteet: viisi vai 5, Kela:ssa vai Kelassa?

Lisäksi esimerkkejä, harjoituksia ja harjoitusten ratkaisuja. Lisälukemistoksi suositellaan Kielitoimiston oikeinkirjoitusopasta sekä Kortesuon & Patjaksen kirjaa Pilkun paikka (2012). Osallistujia pyydetään ottamaan työskentelyä varten mukaan oma tietokone.

Tavoite ja sisältö Rakenne ja ymmärrettävyys:
Käsitellään mm. seuraavia aiheita:
- Tekstikudos selkeäksi: kappaleet, virkkeet ja lauseet
- Näkökulmia asiatyyliin
- Tekstin havainnollistaminen
- Tekstin editointi ja viimeistely

Lisäksi esimerkkejä, harjoituksia ja harjoitusten ratkaisuja. Lisälukemistoksi suositellaan Kielitoimiston oikeinkirjoitusopasta sekä Kortesuon & Patjaksen kirjaa Pilkun paikka (2012). Osallistujia pyydetään ottamaan työskentelyä varten mukaan oma tietokone.

Kohderyhmä: Asiatekstejä työssään tai opinnoissaan kirjoittaville sekä kaikille, jotka haluavat varmuutta kirjoitetun yleiskielen normien hallintaan. Kielenhuoltosprintin osallistujilta edellytetään äidinkielen tasoista suomen kielen taitoa.

Kouluttaja: FM Tiina Airaksinen, jolla on Tekstitaivas-yritys ja joka opettaa kirjoitusviestintää Tampereen yliopistossa.